Kaksplus.fi

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Our family is getting complete

Kyllä, juurikin oikein. Yllätysten ja sattumusten kautta meidän perhe saa uuden jäsenen ja näin ollen ollaan todella se ihan oikea oma perhe. Meille tulee siis lokakuussa vauva :) <3 Kaveri teki oikein yllätyshyökkäyksen, koska tälläistä lahjaa ei ollut ihan suunniteltu tähän väliin, kun häitäkin vasta suunnitellaan, mutta mitä sitten! Onnellisia ollaan kumpikin ja valmiita uusiin haasteisiin. Eihän tällästä asiaa edes pysty suunnittelemaan sen tarkemmin, vaan se tapahtuu siinä vaiheessa, kun on tarkoitus. Nyt oli tarkoitus ja meidän vuoro :) Kuvan kengät on rekvisiittana Tuomaksen vanhat, eikä siis vielä olla tietoisia vauvan sukupuolesta, vaikka kuvasta näin voisi melkein olettaa.


Oon aivan mielettömän onnellisessa asemassa, että mulla on noin upee mies <3 Hieman pelotti mennä aamulla herättämään tikun kanssa, jossa on kaks viivaa, että mitähän se nyt sanoo, kun ei tällänen ollu nyt ajatuksena :D Turhaan pelkäsin. Tuomashan on paljon rauhallisempi ja innoissaan asiasta, kun minä :D haha! Siis toki olen myös itse innoissani, mutta ne huikeet ajatusten vuoristoradat ekoina päivinä, morjens! 


Pohdin pitkään, että kirjotanko aiheesta vielä näin aikasessa vaiheessa mitään. Toisaalta täähän on nimenomaan se mun päiväkirja ja jos mun ajatukset ja päivät pyörii nyt vaan tän asian ympärillä, niin mistä mä sitten kirjottaisin? Pelkkiä ruokaohjeita ja turhia pikapostauksia? Noup noup! Juuri tälläistenkin asioiden takia tän alunperin aloitin :) Kirjotan siis omia näkemyksiä ja tuntemuksia alun shokista, huonosto olosta (juu ei ollu mitään herkkua toi ihan alku…) ja päässä vilisevistä ajatuksista. Varmaan aika moni juttu tulee olemaan minä, minä, minä tyyppisiä vaikka tässä yhdessä pikkusta odotetaan ja asioita jaetaan päivittäin. Tarkotuksena ei ole myöskään, että tästä tulee pelkkä vauva blogi, vaan edelleen samaa linjaa noudattaen kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä :)

Siinä vaiheessa, kun ostettiin kihlat 20.2. perjantaina ja ilmotettiin asiasta lähipiirille ennen yleistä tietoa, niin lähes jokaiselta vastaus tähän oli, että ”Onneks olkoon, tuleeko teille vai vauva?” Siinä vaiheessa ärsytti aivan mielettömästi. Siis eikö ihmiset saa mennä kihloihin, suunnitella häitä ja rakastaa toisiaan ilman vauvaa? Jokaisen tälläsen vastauksen kohilla kiukku nousi ja vastasin vaan äkäsesti, että no ei todella. Kun vaan olisin sillon tiennyt olevani jo raskausviikolla 7+2 :D Olin siis tässä vaiheessa sairaslomalla, koska luulin, että oon saanu vatsataudin tai influenssa tai vastaavan. Maanantaina menin kuitenkin huonosta olosta huolimatta töihin ja koko päivä oli tuskaa. En tienny miten päin olisin ollut, että selviin siitä. Kesken viimeisen asiakkaan, mun piti poistua hetkeks, koska olin ihan varma, että oksennan aivan just. Keräsin itteni ja hoidin asiakkaan asian loppuun ja sitten pikakyytiä kotiin. Illalla vielä sanoin Tuomakselle, että hain varmuudeks raskaustestin ja teen sen tiistai aamuna, että on sitten helpompi sanoa työterveydessä, että sen voi sulkea pois, vaikka kaiken järjen mukaan oireet täsmää. Eli siis 24.2. tiistai aamuna tein tuon poissulkevan testin ja hittovie! Siinähän alko taju lähteä ja kyyneleet valua samantien. Läväytin makkariin valot ja ravistelin tuon miehen hereillä ja tyrkkäsin tikun ja ohjelapun naaman eteen ilman, että pystyin sanomaan mitään. Tästä se sitten lähtee, meidän tie vanhemmiksi :) <3



Että sellasta shokkia teille tällä kertaa :D Kirjottelen huomenna lisää tuosta karmeasta alkuvaiheesta ja missä tarkemmin mennään tällä hetkellä :)

2 kommenttia:

  1. Onnittelut tätäkin kautta <3<3 Noi on ihania kuvia, loistava idea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Juu ihania vinkkejä löysin Pinterestistä tohon kuvaan ;)

      Poista