Kaksplus.fi

torstai 30. heinäkuuta 2015

Onnea mun rakas ykkösvauva!

Omassa synttäripostauksessa kerkesin jo asiaa sivuamaan eli kuinka tärkeä ja rakas mun pikku Nemppari on <3 Ja siis miten tää aika juoksee? Muistan niin elävästi sen kotiintulomatkan Nemon kanssa ja siitä on jo kohta 8 vuotta! Hui! 



Nemo on ollut mulle vuosien varrella aivan korvaamaton henkireikä ja voin käsi sydämellä sanoa, että en varmasti olisi näinkään järjissäni ilman tuota rakkauspakkausta. Nemo on kokenut monet monet muutot sekä muutokset elämässä. Ollut aina tukena; pakottanut ulos, kun on tehnyt mieli vaan vetää peittoa enemmän korville ja itkeä elämän raakuutta. Lohduttanut lukemattomat kerrat ja ollut halittavana. Lämmittänyt sängyn valmiiksi, kun on ollut tyttöjen löllimispäivä. Kuunnellut tuhannet juoruiluhetket; niin iloiset kuin surulliset. Piristänyt tempauksillaan ja saanut aikaisiksi miljoonat naurut. Ollut turvana, kun itseä pelottaa sekä tehnyt elämästä elämisen arvoisen. Mitä muuta sitä voi parhaalta ystävältä ja omalta ”ykkösvauvalta” toivoa? :) <3



Nyt kun omassakin elämässä on tulossa lisää muutoksia ja aika vain juoksee, niin tuntuu, että päivä päivältä rakastan tuota karvamöykkyä enemmän ja enemmän. Toki myös se tosiasia kaivertaa takaraivossa, että vuosia koiralla ei ole yhtä paljon kuin ihmisellä. En tiedä miksi asia on pyörinyt päässä nyt ja olen muutaman kyyneleenkin tirauttanut näin hormonihuuruissani asiasta. Ehkä omalla tavalla pelottaa tuo ajankulku ja sen nopeus. Nyt vielä, kun pikkuinen sankari tulee taloon, niin ehkä se ajatus vieläkin nopeammin kuluvasta ajasta on yksi syy tähän. Onneksi ollaan jo sovittu, että täytyy pitää huolta, että me saadaan Nemon kanssa vielä tarpeeksi mamma+nemppi aikaa ja samalla toinen kaksikko saa yhteistä aikaa, joka on myös tärkeää :)


Siitä päästäänkin sopivasti aiheeseen Nemo ja iskä :D Ai että mä rakastan tota kaksikkoa niin paljon! Ensinnäkin oon maailman onnellisin siitä, että Tuomas on ottanut Nemon ihan omakseen. Tottakai se on aina vaikea sopeutua, kun ei ole tottunut itse elämään koirien kanssa. Vielä, kun koira on valmiiksi jo vanhempi, eikä Tuomas ole päässyt vaikuttamaan sen kasvattamiseen eikä pentuaikaan. Itselle taas oman koiran omistaminen on ollut pienestä lähtien haave. Ensikosketus pienenä varavanhempien ihanaan Ditte koiraan, joka oli maailman ihanin. Sitä varmaan pienenä näki sen melkein omana koirana :D Tästä innostuneena saatiin Antin kanssa puhuttua Mama ympäri ja meidän perheeseen tuli Lola, jonka jälkeen Donna ja tuo kaksikko on edelleen rakkaita <3 Nemo oli siis luonnollinen jatkumo. 




Nemo ja iskä (juu kyllä, meillä ollaan Nemolle mamma ja iskä, koska Nemo on meille kuin vauva :P) on nykyään sellainen kaksikko, että välillä tuntuu ettei tuo mamman silmäterä edes tunne mua :D Ihana toki niin! En kestäisi, jos tilanne olisi päinvastainen. Ne on oikein Team iskä ja Nemo ja voin vaan kuvitella, kun pikkujätkä saapuu, niin kitinän alkaessa nää kaks livahtaa aika nopeesti yhessä karkuun ”lenkille” :P Ne on myös alkanu vuosien saatossa muistuttamaan toisiaan enemmän ja enemmän; kummankin lempipuuhaa on nukkuminen! Ne vois nukkua ihan varmasti vuorokauden ympäri ihan heittämällä :D Nemo on myös tajunnut, että jos se haluaa yllyttää jonkun leikkiin, niin se todennäköisin vaihtoehto on iskä. Pikkusen komennusta ja murinaa lelu suussa, niin kyllä se iskä sieltä sohvalta nousee hetkeks rymyämään ;) Sitten ruoka; kumpikin omaa pohjattoman vatsan :D No siis kait tuo mieskin on välillä täynnä, mutta siihen vaaditaan tripla annos ruokaa ja kuus leipää sekä muutamat lasit maitoa. Nemo taas ei täyty koskaan :P Se on aina valmiina syömään, mitä vaan ja milloin vaan, haha!


Hieman jännittää, että miten tuo vanhus reagoi, kun meidän arki muuttuu. Toinen on tottunut rauhalliseen arkeen, löllimiseen ja tiettyyn rytmiin. Ei meteliä, mitä nyt telkkarin ääni. Mites sitten, kun on menoa ja meininkiä koko ajan? No varmasti, kun meteli ja ympäriinsä juoksentely ei ala kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaan niin jätkä, kuin Nemppi pääsee tutustumaan toisiinsa ja kasvamaan yhdessä, niin saadaan meille uusi ja kaikille sopiva arkirytmi järkättyä :) Uskon, että noista tulee myös suloinen kaksikko!


Nyt, kun oon ollut kotona, niin Nemosta huomaa miten sitä ottaa päähän :D Meikäläinen makaa täällä päivät, puhuu sille hulluja ja kattoo hyvin hämäriä ohjelmia. Kitisin yks ilta Tuomakselle, kun se tuli töistä, että Nemo ei oo yhtään hengannu mun kanssa koko päivänä eikä oo tullu viereen, kun huutelen sitä. Makoilee vaan sängyllä ja ypöilee. Vastaukseks sain, että niin ootko tullu ajatelleeks, että sekin varmaan kaipaa sitä omaa aikaa, kun me ollaan päivät poissa ja se saa olla ihan yksin ja nukkua ja puuhastella omiaan…. niin aivan :D Nythän se joutuu olee meikäläisen kanssa vaan koko ajan eikä omaa aikaa oo… Nooooooooo ihan hyvää harjotusta pikkujätkän tuloa ajatellen ;)


Nemon synttärilahjat on ollut melkeimpä aina iso luu tai uus panta. Kauppareissulla päätin poiketa Mustiin ja Mirriin ja ettiä jotain kivaa mussukalle. Olin jo unohtanut kantismeilin, jossa hehkutettiin Bibi&Bim tuotteiden loppuunmyyntiä -60%. Kyseessä on IVANA Helsingin sekä Mustin ja Mirrin yhteistyössä suunnittelema mallisto. Oon itseasiassa aikasemmin jo kuolannut tota pehmolelua, mutta en oo raaskinut ostaa. Nyt sille jäi hintaa hieman päälle 7euroa, joten ehdoton ostos! Samalla bongasin kyseisen malliston pyyhkeen, joka tulee erittäin tarpeeseen tälläisillä keleillä! Sillekkin hintaa jäi vähän päälle 3euroa. Lisäksi herkkuja sekä tietysti kakkapusseja (varmaan Nemon lempparilahja) :P Kannatti poiketa siis tuolla! Tuo alennus oli voimassa vielä elokuulle asti ja jos yhtään on tarvetta uusille leluille ja vaikka pyyhkeille, niin kannattaa käydä kurkkimassa! Noita pehmoleluja jäi vielä ruskea versio Kangasalan Prisman yhteydessä olemaan Mustiin ja Mirriin ja muista liikkeistä varmasti löytyy vielä vaikka mitä! Teki mieli itekin ottaa kummatkin värit, mutta hillitsin itteni :P 




Sellanen hauvavauvan synttäripostaus :) Me odotellaan nyt kahviseuraksi ihanaa Outia ja sitten loppupäivä löllitään, koska se me osataan nykyään hyvin ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti