Kaksplus.fi

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Swaddle Up - opettelu pois kapalopussista

Nyt kun meillä Daniel kääntyilee, niin on aika opetella pois kapalopussista. Mua pelottaa :D Yöunet on olleet…hmm… hyvin hyvin vähäisiä! On se kumma miten yhdet pienet kädet vapaana saa aikaan tuollaisen sätkimisen ja uniterroristi nostaa taas päätään :D Tuntui muutaman viikon ajan, että hei meillähän menee ihan hyvin. Olis pitänyt tajuta jo siinä kohtaa, että voi kuule se on hyvin nopeasti ohimenevä vaihe :D Toivoisin vaan, että voisin ikuisesti pitää Danielilla kapalopussia ja näin ollen kaikkien yöunet olisi edes jollain tasolla turvattu. No haaveissa on hyvä elää eli back to reality!


Pussin ohjeissakin lukee, että tuo pois opettelu aloitetaan vapauttamalla ensin toinen käsi ja sitten toinen. Niiden mukaan tähän pitäisi mennä 2-3yötä. Juuuuuuh! Ei meillä ainakaan :P Tää prosessi, kun aloitettiin niin Tuomas tokas, että otat vaan kummankin samantien auki, että ei se nyt niin paljon voi vaikuttaa… Niinhän sitä luulis! Eli siis eka yö ja toinen käsi vapaana: katastrofi. Ensinnäkään edes nukahtamisesta ei tullut mitään. Riiviö heräsi Danielin sisällä ja vapaana oleva pieni käsi löysi tiensä tutille koko ajan :D Jos sormi ei ollut tutin välissä, niin tutti napattiin käteen hyvin äkkiä. Meillä siis nukahdetaan aina tutti suussa ja sitten, kun uni on syvää, niin tippuu tutti samantien. Ilman tuttia nukuttaminen? Mahdotonta. 


Riiviöinnin seurauksena laitoin siiven takaisin paikoilleen ja poika sammui, kuin saunalyhty. Päätin sitten, että ekalla syötöllä avaan tuon taas ja sehän toimi! Siinä kohtaa herra on niin unessa ettei varmaan edes tajunnut käden olevan vapaana. Kunnes tuli seuraava syöttö :D Melkein kaksi tuntia taistelin keskellä yötä, mutta ei…siipi vaan kiinni taas! Seuraavana yönä sama juttu, mutta taistelua kesti melkein neljä tuntia…. Väsyttääkö äitiä? Arvatkaahan.

Sitten päätin ottaa erilaisen lähestymisen asiaan. Pohdin hetken, että jaksanko mä oikeesti taistella viikon sen kanssa, että tuo poika tottuu, että yksi käsi on vapaana ja seuraavan viikon toisen käden kanssa…. no en jaksa! Eli siis iltaunille nukutus siivet kiinni ja noin tunnin kuluttua aina ulistaan tippuneen tutin perään eli siinä samalla, kun nostan pojalle tutin, niin otan kummankin siiven irti. Tää on toiminut yllättävän hyvin! Siitä nukutaan ekaan ilta-/yösyöttöön ihan ok ja syödään ja jatketaan unta seuraavaan syöttöön. Ekana yönä tosin taistelu jatkui taas tässä kohtaa, mutta jo tokana uni jatkui hyvin vaikka kumpikin käsi oli vapaana. 


No tässä kohtaa moni vois sanoa, että mitäs opetit lapses nukkumaan tossa pussissa. Joo vaikka tää poisopettelu on nyt taistelun takana, niin en kadu sekuntiakaan! Kahden viikon iässä siis meille tuli Love to Dreamin kapalopussi käyttöön ja ollut tähän päivään asti. En olis varmasti edes järjissäni ilman sitä! Se oli kuin taikaa, kun se laitettiin ensimmäisiä kertoja päälle. Kapalopussit viikataan nätisti takaisin paketteihinsa ja odottamaan seuraavaa käyttäjää, koska ne tulevat ihan ehdottomasti käyttöön seuraavallekin pikkuiselle ja tällä kertaa heti, kun kotiudutaan sairaalasta :) 


Edelleen siis suosittelen kaikille näitä sydämeni pohjasta! Ja mitä aikaisemmin käytön aloittaa, niin sitä helpommin lapsi oppii tuon pussin käytön. Meillä se auttoi myös rytmien löytymiseen. Iltapala -> iltapesut -> hyvän yön höpinät ja pussailut -> kapalopussi -> uni. Daniel siis oppi, että siinä kohtaa, kun pussia aletaan laittamaan päälle, niin on yöunien aika eikä pikkupäikkyjen. Se myös rauhoitti poikaa todella huomattavasti. Ensimmäistä S-kokoa oli vaan yksi ja sitä piti koko ajan pestä ja pitää sormia ristissä, että kuivuu illaksi. Yksi yö jouduttiin välissä olemaan ilman ja se oli tuskaa. Seuraavaa M-kokoa ostin normaalin sekä tuon 50/50 pussin, jolla nyt opetellaan siirtymään kapalopussista unipussiin. 


Eli siis seuraavaksi hankintalistalle menee tuo Love to Dreamin unipussi! Yhden sellaisen ajattelin hinnasta huolimatta hankkia, koska noi on ollut vaan niiiiiiin hyviä. Tykkään siitä pehmeästä kankaasta ja kuinka hyvin se pitää lämpöä. Tuo kestääkin sitten paljon pidempään käytössä kokonsa puolesta, kuin kapalopussit :) Kaveriksi tälle kalliimmalle versiolle olisi tarkoitus hankkia halvempia vaihtoehtoja ja bongasinkin kivoja niin hennesistä, kuin ikeasta. Sen verran tukehtumis kammoinen olen, että unipussissa meillä siis nukutaan vielä piiiiiiitkään eikä peiton kanssa. Vielä, kun ne tosiaan pitävät lämpöä upeasti ja tuo herra on sen verran lämminverinen muutenkin, että en koe tarvetta peitolle vielä tässä kohtaa.

Kuva: babystyle.fi


Eli siis tuskaiset yöt takana, mutta nyt ei ole vaaraa, että Daniel kääntyy unissaan ja tukehtuu, kun ei ole kädet käytössä! Nukkuminen siis luonnistuu jo kädet vapaana. Enää se nukahtaminen kädet vapaana, niin päästään tuosta 50/50 pussista siirtymään pelkkään unipussiin! Sen verran hyvin jo menee asian kanssa, että varmasti tässä viikonlopun myötä myös tuo viimeinen osuus on hallussa, hope so! :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti