Kaksplus.fi

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Danielin päivä

Tänään on se päivä! Meidän rakas esikoinen täytti vuoden <3 Ihan hullulta tuntuu, että siitäkin yöstä on jo vuosi. Väkisin aamulla tuli mieleen se hetki, kun päätettiin, että nyt pitää lähteä sairaalaan. Hämärästi vielä muistaa tapahtumien kulun, tai sen mitä todellisuudessa edes itse asioista muistaa/on ymmärtänyt :D Jännästi se mieli koittaa suojella ja ihan kaikkea sitä kamaluutta ei enää kirkkaasti muista! Hyvä niin :) Kaikella oli kuitenkin niin uskomattoman upea lopputulos, että väkisin välillä kyynel silmässä katsoo tuota maailman suloisinta lasta ja miettii, että me ollaan luotu tuo. Uskomatonta.


Ensimmäinen vuosi on ollut vuoristorataa, varmaan aikalailla aina esikoisen kohdalla? Vatsakipuja, huutoa, itkua, epäonnistumisia ja onnistumisia. Naurua, kikatusta, hymyä ja järjetön määrä uuden oppimista; niin Danielille, kuin meille vanhemmille ja läheisille. Tärkeimpänä tää vuosi on tuonut rakkauden. Voimakkaimman ja pyytettömimmän rakkauden, jota oon koskaan kokenut. Rakkauden, joka on ikuista. Rakkauden, joka kestää kaiken. Rakkauden omaa lasta kohtaan.




Meidän reipas yksvee on jo tepsutellut menemään jonkin aikaa! Mikään ei ole turvassa enää :D Hienosti pysyy tasapaino, vaikka tuo hoippuminen on välillä hieman ”humalaisen” näköistä, haha. Uusin juttu on nyt kaiken kantaminen ympäriinsä. Kaikki mahdollinen napataan kantoon ja viedään paikasta toiseen tai kuskataan ihan muuten vaan edestakaisin. Parhaita on mahdollisimman isot tai painavat jutut ja jossain kohtaa tulee sitten tietysti kiukku, kun ei onnistukkaan :D



Hampaita sankarilla on jo seitsemän! Alhaalla kolme ja ylhäällä neljä. Muutaman viikon meillä on ollut jo ihan minimaaliset päiväunet, risaiset yöt, kiukkua päivällä, suuta hangataan ja kuolaa tulee enemmän, kuin normaalisti. Selkeästi siis poskihampaita tehdään. Tulispa loput kerralla, niin saisi tän rumban jo ohi :D Meillä on kyllä ainakin tähän asti ollut niin selkeät merkit ja muutos herran mielialassa, kun uusia hampaita tulee, että tietää kyllä varmaksi mikä pientä vaivaa.


Juhlittiin tänään lähimpien seurassa, pienellä porukalla rennosti. Daniel sai ihania lahjoja ja pääsi moneen rakastavaan syliin <3 Tarjoamisista tein itse makeat (marjakakku, täytekakku ja Danielia ajatellen sokerittoman smoothie kakun) ja ulkoistin mummeille nuo suolaisten piirakoiden leipomiset. Hyvää oli kaikki ja vatsa ollut koko päivän ihan liian täysi :D




Meillä oli hieman jalkapallo teemaa juhlissa. Tarkoituksena oli olla vieläkin enemmän, mutta aika tuli vastaan monellakin saralla. Kiva oli silti edes jotain teemaan ja kutsuihin sopivaa koristusta laittaa esille :) Rakastan teemajuhlia ja koristelua! Odotan siis jo innolla seuraavia synttäreitä ja josko niiden kanssa olisi sitten vähän aikaisemmin liikkeellä ;)


Vihdoin sain myös meidän maailman parhaat kummit samaan kuvaan sankarin kanssa <3 Tosin tätä itse sankaria ei pahemmin kiinnostanut kuvattavana olo, haha! No onpahan muistoja siitäkin huolimatta :) 



Näin! Juhlimisesta väsynyt perhe kiittää ja kuittaa ja jatkaa arkea ilman vauvaa, taaperon kanssa :)


2 kommenttia:

  1. Voi mikä hurmuri :)

    VastaaPoista
  2. Voi ei miten suloinen hän on! Meillä venaillaan vielä pari viikkoa että päästään juhlimaan ekaa syntymäpäivää :)

    VastaaPoista